Valitut palat / 290 katsojaa

Rock'n'rollin kuninkaaksi kruunattu touhusi aivan omiaan tittelin ulkopuolella, etenkin, mitä pidemmälle ura eteni. Hän laajensi Elvis-puritanistien todellisuutta yllättäen ja pyytämättä tämän kaltaisilla esityksillä, jotka artisti tulkitsi aivan samalla rautaisella uskottavuudella, kuin kaiken muunkin musiikin, mikä hänen lävitsensä soljui. Siinä oli, ja on edelleenkin, muutamalle omia rajojaan vartioivalle rokkipoliisille sulateltavaa.

Jos kyseisestä kappaleesta tihkuu jonkinmoista euroviisutunnelmaa, niin sillä itse asiassa on kaukainen laulukilpailuihin liittyvä historia: ranskalainen Frédérica esitti sen maansa karsinnoissa vuonna 1960 nimellä J'ai le mal de toi. Jack Dieval'in säveltämä ja Michel Rivgauche'n sanoittama esitys ei kuitenkaan selviytynyt loppukilpailuun asti.

Alkuperäinen levytys kuitenkin löytyy vasta vuodelta 1964, kun myöskin ranskalainen laulaja Colette Deréal ikuisti sen sellofaanille.

Vuonna 1965 J'ai le mal de toi ilmestyi Belgiassa radio-ohjelmassa (Muziek Ohne Grenzen), laulaja Lily Castel'in tulkitsemana. Sen jälkeen teksti käännettiin sekä englanniksi että hollanniksi, ja Kathy Kirby nauhoitti sen nimellä The Way of Love ja Conny Vandenbos nimellä Je Doet Me Pijn. Kirbyn levytys tehtiin kesäkuussa 1965 ja Vandenbosin äänitys saman vuoden syyskuussa.

Levytyksiä ja muunkielisiä versioita ilmestyi (mukaan lukien Armando Manzarenon espanjankielinen versio Somos Novios, 1968), kunnes lopulta, vuonna 1970, Sid Wayne kirjoitti kiveen lalulun tekstin ja otsikon It's Impossible. Perry Como hoiteli ikonisoinnin, ja sen jälkeen laulua ovat versioineet lukuisat muut artistit.

It's Impossible | Las Vegas, Hilton Hotel | 16.2.1972 (Midnight Show)

JSN Boot template designed by JoomlaShine.com

The site is not commercial and makes no advertisement for any good nor service.